Sorry, no project this time, I've been traveling the past week back home in Finland. However, today I went back to my crafty stuffs and took out my brand spanking new Lindy's Stamp Gang -sprays to fill them. I didn't know before I got my first 2 from Simon Says Stamp that they actually don't come filled. This makes sense, it saves a lot in postage, as there's just the necessary pigments in the bottle, and you add water yourself.
HOWEVER.
That means that you have to pour hot water into the small plastic bottle and then stir in the shimmer, as I could not get it to mix by just shaking the bottle.
I'm sure you can guess what comes next:
That is half of my Moonshadow Mist on my craft mat. Thankfully I DID have a craft mat, as it holds the liquid on top and I managed to save most of it back into the bottle.
I'll leave you with a picture from my visit to my grandparents. I'll try to calm down by looking at the scenery.
Showing posts with label life in general. Show all posts
Showing posts with label life in general. Show all posts
Friday, July 26, 2013
Friday, December 31, 2010
Another year passed / Yksi vuosi taas takana
2010 was a bit of an odd year for me... I started the year with a serious knitting hangover and didn't finish many projects during the first half. A few shawls and a few socks managed to find their way out of the needles and as the last project of the year - and the most successful at that - my Still Light modified by TTS tunic, which I love.
I learned to sew a bunad, which took most of my time until May, combined with my master's thesis. During the year we bought a house, moved and I graduated with a Master's degree in Science. After some disappointments I managed to get a job, thanks to a blog friend, nothing to do with my degree though. I think I've gotten my knitting mojo back, but now I spend most of my weeks at work or on the way to work (3 hours of commuting each day), so I cannot manage much more than simple patterns.
I also started driving again, after about 10 years pause. Still not quite comfortable with it, but I'm getting there. Not going to drive to Oslo to work though, not if it kills me (the driving prolly would...). Sleeping in the bus is quite nice.
The furry kids adjusted well to their new surroundings and love our yard. Suvi learned to hunt little cute furry things. Boyd suffered from mange during the summer and two days ago we had to take him to the vet because he started itching again. The mange is back apparently, so back to poisoning him monthly :/
I will turn 30 in a few weeks. Still waiting for the sky to fall down.
Happy 2011 for my readers!
2010 oli aika outo vuosi... Aloittelin pahalla neulekrapulalla, enkä ensimmäisen puolen vuoden aikana saanut oikeastaan mitään puikoilta. Muutama huivi ja parit sukat valmistuivat kesän aikana ja jälkeen, ja viimeisenä SYTYCK-projektini Still Light, josta pidempi postaus vuodenvaihteen jälkeen. Se on ihana!
Opettelin ompelemaan bunadin, johon meni suurin osa ajasta toukokuuhun saakka, samalla kun kirjoittelin diplomityötä. Kesällä valmistuin diplomi-insinööriksi, ostimme talon ja muutimme. Pettymysten jälkeen sain vahingossa töitä blogipuskaradion kautta, vaikkei sillä mitään tekemistä koulutukseni kanssa olekaan. Löysin kadonneen neulemojoni, mutta nyt vietän suurimman osan ajastani töissä tai matkalla töihin (3 tunnin työmatkat päivässä...), joten en pysty tekemään mitään kovin monimutkaista.
Opettelin ajamaan uudestaan lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen. En vieläkään pidä ajamisesta, mutta pakkohan se on, kun asumme täällä maalla. Osloon en kyllä töihin aio alkaa ajaa, bussissa nukkuminen on paljon mukavampaa, vaikka joudunkin jatkoyhteyttä odottelemaan 20-30 minuuttia.
Karvalapset sopeutuivat hyvin uuteen ympäristöönsä ja rakastavat isoa pihaa. Suvi oppi metsästämään söpöjä pikkuotuksia. Boyd sai kesällä syyhypunkkitartunnan ja toissapäivänä jouduimme taas eläinlääkäriin kun se alkoi raapia itseään. Tartunta on uusinut ja taas pitää myrkytellä koiraa kuukauden välein.
Täytän parin viikon sisällä 30. Odotan yhä, milloin taivas putoaa niskaan.
Hyvää alkavaa vuotta lukijoilleni!
I learned to sew a bunad, which took most of my time until May, combined with my master's thesis. During the year we bought a house, moved and I graduated with a Master's degree in Science. After some disappointments I managed to get a job, thanks to a blog friend, nothing to do with my degree though. I think I've gotten my knitting mojo back, but now I spend most of my weeks at work or on the way to work (3 hours of commuting each day), so I cannot manage much more than simple patterns.
I also started driving again, after about 10 years pause. Still not quite comfortable with it, but I'm getting there. Not going to drive to Oslo to work though, not if it kills me (the driving prolly would...). Sleeping in the bus is quite nice.
The furry kids adjusted well to their new surroundings and love our yard. Suvi learned to hunt little cute furry things. Boyd suffered from mange during the summer and two days ago we had to take him to the vet because he started itching again. The mange is back apparently, so back to poisoning him monthly :/
I will turn 30 in a few weeks. Still waiting for the sky to fall down.
Happy 2011 for my readers!
2010 oli aika outo vuosi... Aloittelin pahalla neulekrapulalla, enkä ensimmäisen puolen vuoden aikana saanut oikeastaan mitään puikoilta. Muutama huivi ja parit sukat valmistuivat kesän aikana ja jälkeen, ja viimeisenä SYTYCK-projektini Still Light, josta pidempi postaus vuodenvaihteen jälkeen. Se on ihana!
Opettelin ompelemaan bunadin, johon meni suurin osa ajasta toukokuuhun saakka, samalla kun kirjoittelin diplomityötä. Kesällä valmistuin diplomi-insinööriksi, ostimme talon ja muutimme. Pettymysten jälkeen sain vahingossa töitä blogipuskaradion kautta, vaikkei sillä mitään tekemistä koulutukseni kanssa olekaan. Löysin kadonneen neulemojoni, mutta nyt vietän suurimman osan ajastani töissä tai matkalla töihin (3 tunnin työmatkat päivässä...), joten en pysty tekemään mitään kovin monimutkaista.
Opettelin ajamaan uudestaan lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen. En vieläkään pidä ajamisesta, mutta pakkohan se on, kun asumme täällä maalla. Osloon en kyllä töihin aio alkaa ajaa, bussissa nukkuminen on paljon mukavampaa, vaikka joudunkin jatkoyhteyttä odottelemaan 20-30 minuuttia.
Karvalapset sopeutuivat hyvin uuteen ympäristöönsä ja rakastavat isoa pihaa. Suvi oppi metsästämään söpöjä pikkuotuksia. Boyd sai kesällä syyhypunkkitartunnan ja toissapäivänä jouduimme taas eläinlääkäriin kun se alkoi raapia itseään. Tartunta on uusinut ja taas pitää myrkytellä koiraa kuukauden välein.
Täytän parin viikon sisällä 30. Odotan yhä, milloin taivas putoaa niskaan.
Hyvää alkavaa vuotta lukijoilleni!
Labels:
life in general
Saturday, December 25, 2010
Norwegian xmas food / Norjalaista jouluruokaa
First a disclaimer: I am not such a big fan of Finnish xmas food either, but this Norwegian stuff is too much for me all in all...
Ensin totean, etten niin hirveästi nauti suomalaisestakaan jouluruuasta, mutta tämä norjalainen kama on vielä kamalampaa...
First off, my boyfriend's family eats mølje, the meat variant. You start off by crumbling flatbrød into small pieces. Then you take broth with christmas spices and pour it over the flatbrød and let it soak. Then you put it on a plate and pour melted ribbefat (see ribbe below) on top of it and spice with salt and pepper and munch it down with aquavit. I eat rice porridge... In his family this is traditionally eaten as brunch on xmas eve.




Ensiksikin isännän perheessä syödään (liha) møljea. Ensin flatbrødiä murennellaan pieniksi palasiksi, jonka jälkeen sen päälle kaadetaan joulumaustettua lihalientä. Kun leipä on imenyt lihaliemen, tatinaa lätkäistään kauhallinen lautaselle ja päälle kaadetaan sulaa ribberasvaa (kts. ribbe edempää), maustetaan suolalla ja pippurilla ja syödään akvaviitin kera. Minä syön tässä vaiheessa riisipuuroa. Isännän perheessä møljeä syödään jouluaattona brunssina.
Next comes the actual xmas eve dinner, which includes meat. And meat. And a bit more meat. With fat on it. Ribbe is the sideslab of a pig, with a thick layer of fat crisp fried on top, with bones and all. In addition there are sausages and minced meat cakes and other meaty "goodies" like pinnekjøtt, which is lamb ribs, dried, (smoked), soaked and boiled, with sour cabbage on the side. Any green (or red) you see is just for decorations. There's no veggies here... On the second picture below you can see *my* xmas dinner, which was a small turkey roast... I ate one sausage to be nice though.


Seuraavaksi on sitten se varsinainen jouluaaton ruoka, joka sisältää lihaa, lihaa ja vähän vielä lihaa ja läskiä. Ribbe on siankylkeä, jossa on paksu rapeaksi paistettu läskikerros, luineenpäivineen. Ribben lisäksi on erilaisia makkaroita ja jauhelihakakkuja ja muita liha"herkkuja" kuten pinnekjøttiä, joka on lampaan kylkiluita kuivattuina, (savustettuina), liotettuina ja keitettyinä, hapankaalilla. Kaikki vihreä (tai punainen) on vain koristeena, pöydästä on turha etsiä kasviksia. Suomalaisen joulupöydän laatikoita ei ole ja lisäkkeenä on keitettyä perunaa ja sitä hapankaalia. Tuossa toisessa kuvassa alalaidassa näkyy minun oma jouluateriani, eli kalkkunapaisti. Tosin söin muodon vuoksi myös yhden makkaran...
Ensin totean, etten niin hirveästi nauti suomalaisestakaan jouluruuasta, mutta tämä norjalainen kama on vielä kamalampaa...
First off, my boyfriend's family eats mølje, the meat variant. You start off by crumbling flatbrød into small pieces. Then you take broth with christmas spices and pour it over the flatbrød and let it soak. Then you put it on a plate and pour melted ribbefat (see ribbe below) on top of it and spice with salt and pepper and munch it down with aquavit. I eat rice porridge... In his family this is traditionally eaten as brunch on xmas eve.




Ensiksikin isännän perheessä syödään (liha) møljea. Ensin flatbrødiä murennellaan pieniksi palasiksi, jonka jälkeen sen päälle kaadetaan joulumaustettua lihalientä. Kun leipä on imenyt lihaliemen, tatinaa lätkäistään kauhallinen lautaselle ja päälle kaadetaan sulaa ribberasvaa (kts. ribbe edempää), maustetaan suolalla ja pippurilla ja syödään akvaviitin kera. Minä syön tässä vaiheessa riisipuuroa. Isännän perheessä møljeä syödään jouluaattona brunssina.
Next comes the actual xmas eve dinner, which includes meat. And meat. And a bit more meat. With fat on it. Ribbe is the sideslab of a pig, with a thick layer of fat crisp fried on top, with bones and all. In addition there are sausages and minced meat cakes and other meaty "goodies" like pinnekjøtt, which is lamb ribs, dried, (smoked), soaked and boiled, with sour cabbage on the side. Any green (or red) you see is just for decorations. There's no veggies here... On the second picture below you can see *my* xmas dinner, which was a small turkey roast... I ate one sausage to be nice though.


Seuraavaksi on sitten se varsinainen jouluaaton ruoka, joka sisältää lihaa, lihaa ja vähän vielä lihaa ja läskiä. Ribbe on siankylkeä, jossa on paksu rapeaksi paistettu läskikerros, luineenpäivineen. Ribben lisäksi on erilaisia makkaroita ja jauhelihakakkuja ja muita liha"herkkuja" kuten pinnekjøttiä, joka on lampaan kylkiluita kuivattuina, (savustettuina), liotettuina ja keitettyinä, hapankaalilla. Kaikki vihreä (tai punainen) on vain koristeena, pöydästä on turha etsiä kasviksia. Suomalaisen joulupöydän laatikoita ei ole ja lisäkkeenä on keitettyä perunaa ja sitä hapankaalia. Tuossa toisessa kuvassa alalaidassa näkyy minun oma jouluateriani, eli kalkkunapaisti. Tosin söin muodon vuoksi myös yhden makkaran...
Labels:
life in general
Friday, November 12, 2010
Nothing to report... / Ei mitään raportoitavaa...
Today I have a day off and plan to progress some knitting related things... In the meanwhile, here are some shots I've taken on a few work mornings, as the sun comes up.
02/11/2010 7:32

11/11/2010 7:43



Tänään olisi vapaapäivä ja tarkoituksena edistää ainakin SYTYCK-neuletta eteenpäin... Siltä saralta ei kuitenkaan ole mitään uutta kerrottavaa, joten tässä muutama aamunkajokuva työaamuilta, kun aurinko on nousemassa.
02/11/2010 7:32

11/11/2010 7:43



Tänään olisi vapaapäivä ja tarkoituksena edistää ainakin SYTYCK-neuletta eteenpäin... Siltä saralta ei kuitenkaan ole mitään uutta kerrottavaa, joten tässä muutama aamunkajokuva työaamuilta, kun aurinko on nousemassa.
Labels:
life in general
Saturday, October 30, 2010
SYTYCK-päivitystä
Hieman on ollut hiljaista tunikarintamalla, kun töiden aloittaminen haittaa harrastuksia nyt pahemman kerran :) Ei siitä oikein ole pimeäksi bussineuleeksi puoliunessa, sitä varten on ainaoikeaa sisältävä Alina-huivi... Ensi viikosta alkaen vakiintuvat työvuorot, joten ehkä illalla jaksaa jo neuloakin.
Totesin tänään, että ilmeisesti hukkasin perjantaina kotiin tullessa bussiin iPodini. Viimeinen näköhavainto siitä on, kun olin laittamassa sitä reppuni ulkotaskuun - eikä sitä sieltä löytynyt kun tänään piti ottaa äänikirja sohvalle. Nyt onkin sitten tuhraantunut hyvää neuleaikaa kämpän kääntämiseen ylösalaisin, jos olisin kuitenkin hukannut sen kotiin. Ei löytynyt. Sitten piti löytää isännän ZEN ja siirtää tiedostot siihen :/ Toivossa on hyvä elää, että maanantaina vastaisivat bussiyhtiöstä jonkun löytäneen ja palauttaneen sen... Peruspessimisti budjetoi kuitenkin seuraavaan kuukausipalkkaan uuden soittimen :/
Mutta jos nyt menisi sitten tuon ZENin kanssa jatkamaan tunikaa.
------
Neiti Lahopää tunnustaa löytäneensä iPodin keskeltä eteisen seinää sijaitsevalta hyllyltä vain hetkeä tämän postauksen jälkeen. Kyllä on taas FIKSU olo!
Totesin tänään, että ilmeisesti hukkasin perjantaina kotiin tullessa bussiin iPodini. Viimeinen näköhavainto siitä on, kun olin laittamassa sitä reppuni ulkotaskuun - eikä sitä sieltä löytynyt kun tänään piti ottaa äänikirja sohvalle. Nyt onkin sitten tuhraantunut hyvää neuleaikaa kämpän kääntämiseen ylösalaisin, jos olisin kuitenkin hukannut sen kotiin. Ei löytynyt. Sitten piti löytää isännän ZEN ja siirtää tiedostot siihen :/ Toivossa on hyvä elää, että maanantaina vastaisivat bussiyhtiöstä jonkun löytäneen ja palauttaneen sen... Peruspessimisti budjetoi kuitenkin seuraavaan kuukausipalkkaan uuden soittimen :/
Mutta jos nyt menisi sitten tuon ZENin kanssa jatkamaan tunikaa.
------
Neiti Lahopää tunnustaa löytäneensä iPodin keskeltä eteisen seinää sijaitsevalta hyllyltä vain hetkeä tämän postauksen jälkeen. Kyllä on taas FIKSU olo!
Labels:
life in general,
SYTYCKfin
Sunday, October 17, 2010
Some shopping and knitting / Shoppailua ja neulontaa
Today we went to shop in Sweden - we live about 30 minute drive from the Swedish border and from the shopping mall that is built there purely for Norwegians. Today's exchange rate was 100 nok to 114 sek. Main article for me is Finnish rye bread, of which you can get few types from Sweden. I hope I will survive another month with these...
Shoppailtiin tänään Ruotsin puolella - asumme n. 30 minuutin ajomatkan päässä rajalta ja Svinesundin / Nordbyn norjalaisia varten rakennetuista ostoskeskuksista. Tämänpäiväinen kurssi oli 100 nok / 114 sek. Itselleni tärkein asia on suomalainen ruisleipä, jota Ruotsin puolelta saa Fazerin versioina. Toivottavasti näillä pärjään taas kuukauden...

Some knitting while waiting for the SYTYCK Finland to kick off: wristwarmers for Heli, from whom I heard from an open position in a Finnish boutique in Oslo and got a job.
Pikkuneule ennen kuin SYTYCK potkaistaan varsinaisesti käyntiin - Helille kiitokseksi työpaikkavinkistä :)
Shoppailtiin tänään Ruotsin puolella - asumme n. 30 minuutin ajomatkan päässä rajalta ja Svinesundin / Nordbyn norjalaisia varten rakennetuista ostoskeskuksista. Tämänpäiväinen kurssi oli 100 nok / 114 sek. Itselleni tärkein asia on suomalainen ruisleipä, jota Ruotsin puolelta saa Fazerin versioina. Toivottavasti näillä pärjään taas kuukauden...

Some knitting while waiting for the SYTYCK Finland to kick off: wristwarmers for Heli, from whom I heard from an open position in a Finnish boutique in Oslo and got a job.
Pikkuneule ennen kuin SYTYCK potkaistaan varsinaisesti käyntiin - Helille kiitokseksi työpaikkavinkistä :)

Labels:
knitting,
life in general
Wednesday, October 6, 2010
Hyvä päivä
Sorry English-speaking folks, this post is again partly about So You Think You Can Knit Finland - challenge, so it is in Finnish again. If there is someone there who objects to these posts, comment and I'll start translating them too :)
Sain tänään töitä. Ihan yhtäkkiä ja yllättäen, ja suuri kiitos Norjalaisen päiväkirjan Helille, jonka suunnasta puskaradio vapaasta työpaikasta kertoi... Aloitan 18. lokakuuta Pertti Palmrothin myymälässä Oslon keskustassa. Suomalaiset työkaverit ovat asia, jota en ollut edes uskaltanut toivoa, unelmoida kyllä. Tätä paremmin asiat eivät voisi olla - paitsi tietysti jos kyseessä olisi ollut suomalaisomisteinen lankaputiikki ;)
Oslossa siis tuli käytyä, alunperin ihan muissa aikeissa. Katsastin Mauds Garnin Storgatan 13:sta, joka oli kyllä vähän pettymys. Tai no, mä kun luulin, että siellä olisi ehkä voinut olla jotain muutakin kuin mitä nettisivuilla mainostettiin. Kauhea kun musta on tullut lankasnobi :/ Ei sieltä löytynyt mitään kivaa yksiväristä (Royalista kun on jo huonoja kokemuksia, nyppyyntyy ja nylon nousee esiin) SYTYCK-projektiin, joten palaamme suunnitelmaan B (suunnitelma A:han oli kaivaa varastoja): tilaan lisää Arwettaa 123knit.comista. Minulla on jo kolme kerää Red Clover -sävyä, ja tullirajoja hipoen pystyn tilaamaan 8 kerää lisää. Siitä pitäisi jo hyvinkin tulla pitkähihainen tunika. Käytän nuo olemassa olevat kolme kerää sitten vasta viimeiseksi jos värierissä tulee heittoa.
Testipaita selvisi kunnialla pesukonepesusta, joten Arwetta on senkin suhteen hyväksytty projektilangaksi. Etumuksen kuvio sen sijaan ei miellyttänytkään lopulta silmää, joten se unohdetaan. Nyt mielessä pyörii helmaan i-cordista ja neulotuista lehdistä tehty kiemura. Saa nähdä, mitä lopulta tulee uunista ulos :P Tässä testipaita pestynä ja pingotettuna:


Väiski haluaa kaikille mahdollisille tyttökaneille todeta, että paidan väristä huolimatta hän on miespuolinen kani. Ja lähettää samalla Brunolle terveisiä ;)
Ps. Päivää tasapainottamaan koira kävi asioillaan kodinhoitohuoneen lattialla, koska ulos kakkiminen vesisateella on inhaa. Suvi sen sijaan jatkoi perheen naisten tämänpäiväistä onnea ja sai kiinni hiiren.
Sain tänään töitä. Ihan yhtäkkiä ja yllättäen, ja suuri kiitos Norjalaisen päiväkirjan Helille, jonka suunnasta puskaradio vapaasta työpaikasta kertoi... Aloitan 18. lokakuuta Pertti Palmrothin myymälässä Oslon keskustassa. Suomalaiset työkaverit ovat asia, jota en ollut edes uskaltanut toivoa, unelmoida kyllä. Tätä paremmin asiat eivät voisi olla - paitsi tietysti jos kyseessä olisi ollut suomalaisomisteinen lankaputiikki ;)
Oslossa siis tuli käytyä, alunperin ihan muissa aikeissa. Katsastin Mauds Garnin Storgatan 13:sta, joka oli kyllä vähän pettymys. Tai no, mä kun luulin, että siellä olisi ehkä voinut olla jotain muutakin kuin mitä nettisivuilla mainostettiin. Kauhea kun musta on tullut lankasnobi :/ Ei sieltä löytynyt mitään kivaa yksiväristä (Royalista kun on jo huonoja kokemuksia, nyppyyntyy ja nylon nousee esiin) SYTYCK-projektiin, joten palaamme suunnitelmaan B (suunnitelma A:han oli kaivaa varastoja): tilaan lisää Arwettaa 123knit.comista. Minulla on jo kolme kerää Red Clover -sävyä, ja tullirajoja hipoen pystyn tilaamaan 8 kerää lisää. Siitä pitäisi jo hyvinkin tulla pitkähihainen tunika. Käytän nuo olemassa olevat kolme kerää sitten vasta viimeiseksi jos värierissä tulee heittoa.
Testipaita selvisi kunnialla pesukonepesusta, joten Arwetta on senkin suhteen hyväksytty projektilangaksi. Etumuksen kuvio sen sijaan ei miellyttänytkään lopulta silmää, joten se unohdetaan. Nyt mielessä pyörii helmaan i-cordista ja neulotuista lehdistä tehty kiemura. Saa nähdä, mitä lopulta tulee uunista ulos :P Tässä testipaita pestynä ja pingotettuna:
Väiski haluaa kaikille mahdollisille tyttökaneille todeta, että paidan väristä huolimatta hän on miespuolinen kani. Ja lähettää samalla Brunolle terveisiä ;)
Ps. Päivää tasapainottamaan koira kävi asioillaan kodinhoitohuoneen lattialla, koska ulos kakkiminen vesisateella on inhaa. Suvi sen sijaan jatkoi perheen naisten tämänpäiväistä onnea ja sai kiinni hiiren.
Labels:
life in general,
SYTYCKfin
Thursday, September 23, 2010
Puhelinsaagan lopputulema
Sain kuin sainkin sen puhelimen vihdoin käteeni. Nyt minusta tuli sonyerkisti. Hävettää, tähänkö mun monen vuoden raivokas välttely sitten johti?
(vannoin siis joskus kun jouduin hetken pakolla käyttämään erästä yksirivistä erkkiä, etten enää sen lafkan tuotteisiin koske...)
(vannoin siis joskus kun jouduin hetken pakolla käyttämään erästä yksirivistä erkkiä, etten enää sen lafkan tuotteisiin koske...)
Labels:
life in general
Saturday, September 18, 2010
Puhelinsaagaa...
En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.
Saaga: Kytkypuhelin Gigantista
Noin viikkoa ennen elokuun loppua bongasin Gigantin (tai Elkjøpin, kuten sitä paikallisittain nimitetään) mainoslehdestä himoitsemani puhelimen halvalla kytkynä. Koska vanha puhelin alkaa olla aikansa elänyt ja unohtelee vaihtaa päiviä ja latautua, totesin, että olisi ehkä aika vaihtaa. Mentiin käymään. No eihän siellä tietysti puhelinta varastossa ollut, jotta pistetäänkö varaukseen? No laitettiin. Myyjä A otti puhelinnumeron ylös, sanoi että puhelimia tulisi luultavasti ensimmäisen päivän paikkeilla ja lupasi soittaa kun niitä saapuisi uusi erä.
Ensimmäisen päivän tienoilla ei puhelua kuulunut, eikä myöskään seuraavina päivänä. Seurasin varastosaldoa netistä, joka näytti koko ajan punaista. Vihdoin, kun sieltä ei ollut mitään kuulunut, kävimme 9. päivä kysymässä, että koskakohan puhelinta mahdollisesti saisi. Myyjä B iloisesti ilmoitti, että onhan näitä täällä varastossa ollut jo monta päivää. Aha. No okei, sitten selvittämään liittymäasioita. En halunnut uutta numeroa (tässä tapauksessa olisin saanut puhelimen heti mukaan), vaan halusin sekä siirtää numeroni uuteen liittymään JA vaihtaa liittymän omistajaksi itseni, kun se aiemmin oli isännän nimissä. Myyjä B klikkaili vimmatusti koneella ja noin 5 minuuttia ähkittyään totesi, ettei saa siirtopyyntöä millään lähtemään, operaattorin tietoliikenteessä on jotain vikaa. Myyjä lupasi yrittää illalla uudestaan ja SOITTAA, mikäli pyyntö ei silloinkaan menisi läpi. Soittoa ei kuulunut.
Tiistaina 14. päivä kävimme kysymässä, mikäköhän liittymän tilanne on. Myyjä A, jonka kanssa olimme alunperin jutelleet, totesi, ettei pyyntöä oltu vielä tehty, mutta että tehdäänpäs nyt, omistajanvaihdokseen liittyvä luottotietojen tarkistus kestäisi pari päivää. Allekirjoitettiin siirtopaperit. Myyjä A lupasi soittaa, kun siirto olisi valmis ja lupasi laittaa varastosta yhden puhelimen sivuun odottamaan.
Tänään kävimme taas kysymässä, mikä on tilanne, koska mitään puhelua ei ollut kuulunut. Myyjä B taas tällä kertaa katsoi koneelta, että juu, on tämä mennyt läpi ja on valmis, mikäs puhelin laitetaan? Kerrottuani B katsoo koneelta ja pyörittelee päätään, ei meillä ole noita. Myyjä A tulee paikalla ja käskee käymään katsomassa varastosta. Takaisin tullessa myyjä B toteaa, että on siellä yksi kappale, mutta siinä ei ole akkua. ...?! Pyörittelevät siinä päitään, että juu, puhelin kyllä olisi, mutta voivoi, ei nyt sitä akkua sitten ole. Totesin siinä vaiheessa, että en edes halua puhelinta, joka ilmiselvästi oli asiakaspalautus, miksi siitä muuten puuttuisi akku? Myyjä B lupasi taas pistää puhelimen varaukseen, niitä tulee ehkä ensi viikolla.
Tällä kertaa muisti jopa kysyä puhelimen värin.
Katsellaan sitten ensi viikolla uudestaan, tuleeko saagaan jatkoa.
Ehkä pitäisi hakea Giganttiin töihin, siellä kun ei tarvitse
a) tietää mistään mitään,
b) tehdä yhtään mitään tai
c) pitää asiakkaalle tehtyjä lupauksia.
Saaga: Kytkypuhelin Gigantista
Noin viikkoa ennen elokuun loppua bongasin Gigantin (tai Elkjøpin, kuten sitä paikallisittain nimitetään) mainoslehdestä himoitsemani puhelimen halvalla kytkynä. Koska vanha puhelin alkaa olla aikansa elänyt ja unohtelee vaihtaa päiviä ja latautua, totesin, että olisi ehkä aika vaihtaa. Mentiin käymään. No eihän siellä tietysti puhelinta varastossa ollut, jotta pistetäänkö varaukseen? No laitettiin. Myyjä A otti puhelinnumeron ylös, sanoi että puhelimia tulisi luultavasti ensimmäisen päivän paikkeilla ja lupasi soittaa kun niitä saapuisi uusi erä.
Ensimmäisen päivän tienoilla ei puhelua kuulunut, eikä myöskään seuraavina päivänä. Seurasin varastosaldoa netistä, joka näytti koko ajan punaista. Vihdoin, kun sieltä ei ollut mitään kuulunut, kävimme 9. päivä kysymässä, että koskakohan puhelinta mahdollisesti saisi. Myyjä B iloisesti ilmoitti, että onhan näitä täällä varastossa ollut jo monta päivää. Aha. No okei, sitten selvittämään liittymäasioita. En halunnut uutta numeroa (tässä tapauksessa olisin saanut puhelimen heti mukaan), vaan halusin sekä siirtää numeroni uuteen liittymään JA vaihtaa liittymän omistajaksi itseni, kun se aiemmin oli isännän nimissä. Myyjä B klikkaili vimmatusti koneella ja noin 5 minuuttia ähkittyään totesi, ettei saa siirtopyyntöä millään lähtemään, operaattorin tietoliikenteessä on jotain vikaa. Myyjä lupasi yrittää illalla uudestaan ja SOITTAA, mikäli pyyntö ei silloinkaan menisi läpi. Soittoa ei kuulunut.
Tiistaina 14. päivä kävimme kysymässä, mikäköhän liittymän tilanne on. Myyjä A, jonka kanssa olimme alunperin jutelleet, totesi, ettei pyyntöä oltu vielä tehty, mutta että tehdäänpäs nyt, omistajanvaihdokseen liittyvä luottotietojen tarkistus kestäisi pari päivää. Allekirjoitettiin siirtopaperit. Myyjä A lupasi soittaa, kun siirto olisi valmis ja lupasi laittaa varastosta yhden puhelimen sivuun odottamaan.
Tänään kävimme taas kysymässä, mikä on tilanne, koska mitään puhelua ei ollut kuulunut. Myyjä B taas tällä kertaa katsoi koneelta, että juu, on tämä mennyt läpi ja on valmis, mikäs puhelin laitetaan? Kerrottuani B katsoo koneelta ja pyörittelee päätään, ei meillä ole noita. Myyjä A tulee paikalla ja käskee käymään katsomassa varastosta. Takaisin tullessa myyjä B toteaa, että on siellä yksi kappale, mutta siinä ei ole akkua. ...?! Pyörittelevät siinä päitään, että juu, puhelin kyllä olisi, mutta voivoi, ei nyt sitä akkua sitten ole. Totesin siinä vaiheessa, että en edes halua puhelinta, joka ilmiselvästi oli asiakaspalautus, miksi siitä muuten puuttuisi akku? Myyjä B lupasi taas pistää puhelimen varaukseen, niitä tulee ehkä ensi viikolla.
Tällä kertaa muisti jopa kysyä puhelimen värin.
Katsellaan sitten ensi viikolla uudestaan, tuleeko saagaan jatkoa.
Ehkä pitäisi hakea Giganttiin töihin, siellä kun ei tarvitse
a) tietää mistään mitään,
b) tehdä yhtään mitään tai
c) pitää asiakkaalle tehtyjä lupauksia.
Labels:
life in general
Sunday, September 12, 2010
Tunnustus

Sain tämän jo hetki sitten Hipsulta, mutta sukulaisvierailun lomassa unohdin koko jutun. Kiitos ja kuonoterveisiä Boydilta :)
7 asiaa minusta:
- Opin neulomaan ennen kuin opin lukemaan.
- Stashissani on yli 50 kilometriä lankaa.
- Tapasin paremman puoliskoni World of Warcraftissa.
- Muutin Norjaan 2007-2008 vuodenvaihteessa. Koko maallinen omaisuuteni mahtui Chrysler Grand Voyageriin. (Okei, äipälle jäi astioita ja jotain muuta pientä.)
- Rakastan kissoja. Vaihtelevasti myös omaa pikkuhirviötä, joka vihaa syliä ja syö sähköjohtoja ja koiranruokaa.
- Olen koukussa Ravelryyn.
- Käymme kerran kuussa Ruotsissa ostamassa pakastimen täyteen ruisleipää :P
Ottakoon kuka tahtoo, en halua nakittaa ketään :)
Labels:
life in general
Tuesday, August 17, 2010
Sunday, August 1, 2010
A bit larger craft project - Hiukan isompi askarteluprojekti.
We have been moving house for a few weeks now, packing and unpacking, making a fence for the dog (about 70 meters long and 1.5 m high) and doing a joint craft-project with the Mr. called "The Panel Hell". Our new bedroom was from floor to ceiling untreated, age-discolored panel. As an added bonus, there were some lighter areas on the ceiling after some built-in closets.
Ollaan muutettu tässä pari viikkoa, pakattu ja purettu, rakennettu koiralle 70 metriä 1,5 metriä korkeaa aitaa ja harrastettu isännän kanssa pientä yhteistä askarteluprojektia työnimellä "Paneelihelvetti". Uusi makuuhuoneemme oli lattiasta kattoon paneloitu käsittelemättömällä mäntypaneelilla, joka oli ajanmittaan tummunut. Kaupan päälle katossa oli vielä vanhojen vaatekaappien jättämät vaaleammat jäljet.



Work started by washing the walls and the ceiling and then applying two layers of branch lacquer (I don't know what this is really called in English, oksalakka in Finnish and kvistlakk in Norwegian) on the spots where the panel had branch marks on them and then gently sanding them rough and wiping the surface clean again. Then we applied on layer of basecoat. Basecoat was incredibly difficult to paint on, as the surface was rough and it took us total of two days to get all of it done. The worst bit was the wall panel with an incredibly annoying profile with 4 grooves in total, with 2 2mm wide and deep grooves that had to be done individually to get them done properly.
Työt aloitettiin pesemällä seinät ja katto, jonka jälkeen maalattiin oksankohdat kahteen kertaan oksalakalla, sen jälkeen kevyesti hiottiin pinta karkeaksi ja pyyhittiin pölystä. Seuraavaksi laitettiin kerros pohjamaalia. Pohjamaali oli aivan kamalaa levitettävää, koska pinta oli melko karkeaa ja meiltä meni kaksi päivää, että saatiin kaikki tehtyä. Pahinta oli seinäpaneelin profiili, jossa neljästä urasta kaksi oli 2 mm syviä ja leveitä ja ne piti käydä läpi aina erikseen.



After the basecoat we painted the ceiling and the lists in gray-tinted white and the walls in grayish light blue, with two layers of each. This was much easier on top of the basecoat and the first layer took us 13 hours and the second a little less.
Pohjamaalin jälkeen maalattiin katto ja listat harmaaseen sävytetyllä valkoisella ja seinät harmahtavalla vaaleansinisellä, kaksi kerrosta kumpaakin. Varsinainen maalaus oli huomattavasti helpompaa ja nopeampaa kuin pohjustuksen tekeminen, ensimmäiseen kerrokseen meni n. 13 tuntia ja toiseen vähemmän.



Maaleina oli Jotunin Lady 15 sävyissä "Tusenogennatt" (katto + listat) ja "Aladdin" (seinät). Näitä tosin taitaa saada vain täältä Turskalandiasta.
Ollaan muutettu tässä pari viikkoa, pakattu ja purettu, rakennettu koiralle 70 metriä 1,5 metriä korkeaa aitaa ja harrastettu isännän kanssa pientä yhteistä askarteluprojektia työnimellä "Paneelihelvetti". Uusi makuuhuoneemme oli lattiasta kattoon paneloitu käsittelemättömällä mäntypaneelilla, joka oli ajanmittaan tummunut. Kaupan päälle katossa oli vielä vanhojen vaatekaappien jättämät vaaleammat jäljet.



Work started by washing the walls and the ceiling and then applying two layers of branch lacquer (I don't know what this is really called in English, oksalakka in Finnish and kvistlakk in Norwegian) on the spots where the panel had branch marks on them and then gently sanding them rough and wiping the surface clean again. Then we applied on layer of basecoat. Basecoat was incredibly difficult to paint on, as the surface was rough and it took us total of two days to get all of it done. The worst bit was the wall panel with an incredibly annoying profile with 4 grooves in total, with 2 2mm wide and deep grooves that had to be done individually to get them done properly.
Työt aloitettiin pesemällä seinät ja katto, jonka jälkeen maalattiin oksankohdat kahteen kertaan oksalakalla, sen jälkeen kevyesti hiottiin pinta karkeaksi ja pyyhittiin pölystä. Seuraavaksi laitettiin kerros pohjamaalia. Pohjamaali oli aivan kamalaa levitettävää, koska pinta oli melko karkeaa ja meiltä meni kaksi päivää, että saatiin kaikki tehtyä. Pahinta oli seinäpaneelin profiili, jossa neljästä urasta kaksi oli 2 mm syviä ja leveitä ja ne piti käydä läpi aina erikseen.



After the basecoat we painted the ceiling and the lists in gray-tinted white and the walls in grayish light blue, with two layers of each. This was much easier on top of the basecoat and the first layer took us 13 hours and the second a little less.
Pohjamaalin jälkeen maalattiin katto ja listat harmaaseen sävytetyllä valkoisella ja seinät harmahtavalla vaaleansinisellä, kaksi kerrosta kumpaakin. Varsinainen maalaus oli huomattavasti helpompaa ja nopeampaa kuin pohjustuksen tekeminen, ensimmäiseen kerrokseen meni n. 13 tuntia ja toiseen vähemmän.



Maaleina oli Jotunin Lady 15 sävyissä "Tusenogennatt" (katto + listat) ja "Aladdin" (seinät). Näitä tosin taitaa saada vain täältä Turskalandiasta.
Labels:
life in general
Thursday, July 8, 2010
Työnhaun ihanuutta.
Soitin viime tiistaina erään työpaikan perään. Henkilö käski soittaa takaisin keskiviikkona, olisi lähempänä asuinpaikkaani. Soitin seuraavana päivänä. Henkilö totesi tarkoittaneensa seuraavaa viikkoa. Soitin seuraavana keskiviikkona (eilen). Henkilö kertoi olevansa torstaina (tänään) läheisessä kaupungissa ja käski soittaa uudelleen klo 12 ja varmistaa, missä olisi tavattavissa klo 13 maissa. Kerroin, että tulen bussilla, joten minun pitää tietää ajoissa, missä tavataan. Soitin tänään klo 12. Henkilö ilmoitti olevansa paikassa A seuraavan tunnin, johon minä totesin, että ei onnistu, seuraava bussini lähtee puolen tunnin kuluttua ja on perillä vasta klo 13. Henkilö totesi, että soita viikon päästä torstaina uudestaan, silloin hän on taas alueella.
Joo, en taida soittaa.
Joo, en taida soittaa.
Labels:
life in general
Tuesday, February 9, 2010
Today outside / Tänään ulkona
If you really know me, you know how unlikely it is for me to volunteer to go outside especially when it is minus degrees. Today I had to take my camera out, because, well...








Jos minut tuntee, tietää, miten epätodennäköistä on se, että vapaaehtoisesti lähtisin ulos varsinkin pakkasella. No, tänään oli ihan pakko viedä kamera ulos :)








Jos minut tuntee, tietää, miten epätodennäköistä on se, että vapaaehtoisesti lähtisin ulos varsinkin pakkasella. No, tänään oli ihan pakko viedä kamera ulos :)
Labels:
life in general,
winter
Tuesday, December 29, 2009
Post-Christmas time / Joulunjälkeistä elämää
Christmas is over (thank goodness) and normal life will commence after New Years. Furry kids got presents, of which all eatable things have been eaten and of the toys one is broken and one was lost for 2 days. I got a BIG toy, Canon EOS 500D and took many many many bad pictures. Some of them I kinda like, here's few of Suvi :)
Joulu on ohi luojankiitos ja normaalielämään palataan uuden vuoden jälkeen. Karvaelukat saivat lahjoja, joista syötävät ovat syöty, 1 hajotettu ja toinen oli pari päivää jo kadoksissakin. Itse sain ISON lelun, Canonin EOS 500D kameran ja otin lukuisia huonoja kuvia. Oli siellä joukossa ihan semionnistuneitakin, tässä Suvia :)
Cute cat - Sulkkukisu


Amazed cat - Hämmästynyt kisu

Relaxed cat - Rento kisu

Christmas ended up being white. Very very very white.
Joulusta tuli sitten(kin) valkoinen. Hyvin hyvin hyvin valkoinen.
25.12.2009

26.12.2009



I even got some knitting done(!). This was a "have to" project, as I kinda shrunk Mr.'s old hat. It was SUPPOSED to be superwash wool, I checked...
Sain jopa jotain valmista kudottuakin, tosin "pakkopullaa". Saatoin nimittäin ehkä kutistaa isännän vanhan pipon, vaikka sen piti kyllä olla superwash villaa.
Yarn: Sandness Garn Mini Duett
Joulu on ohi luojankiitos ja normaalielämään palataan uuden vuoden jälkeen. Karvaelukat saivat lahjoja, joista syötävät ovat syöty, 1 hajotettu ja toinen oli pari päivää jo kadoksissakin. Itse sain ISON lelun, Canonin EOS 500D kameran ja otin lukuisia huonoja kuvia. Oli siellä joukossa ihan semionnistuneitakin, tässä Suvia :)
Cute cat - Sulkkukisu


Amazed cat - Hämmästynyt kisu

Relaxed cat - Rento kisu

Christmas ended up being white. Very very very white.
Joulusta tuli sitten(kin) valkoinen. Hyvin hyvin hyvin valkoinen.
25.12.2009

26.12.2009



I even got some knitting done(!). This was a "have to" project, as I kinda shrunk Mr.'s old hat. It was SUPPOSED to be superwash wool, I checked...
Sain jopa jotain valmista kudottuakin, tosin "pakkopullaa". Saatoin nimittäin ehkä kutistaa isännän vanhan pipon, vaikka sen piti kyllä olla superwash villaa.
Yarn: Sandness Garn Mini Duett

Labels:
knitting,
life in general,
Suvi
Sunday, November 8, 2009
Commenting issues... / Ongelmia kommentoinnissa...
For two days now I haven't been able to comment on Blogger-blogs... I get "The connection has timed out" every time. I can read blogs, I can read feeds, but I cannot comment. Annoying :I So, I guess if people have the same problem, it wouldn't work to ask you to comment :D
Edit: Well, apparently commenting works for others... I cannot even read the comments on my own blog through the blog, not from my computer (winXP/sp2, Firefox 3.5.5) nor from hubby's comp (Vista something / Firefox 3.5.5). Anyone from NORWAY who can comment? Anyone from Norway with Tele2 bredband who can comment?
Kahteen päivään en ole pystynyt kommentoimaan Blogger-blogeihin. Joka kerta tulee "The connection has timed out" -virheilmo. Voin kyllä lukea samoja blogeja ja niiden syötteitä, mutta kommentointi ei onnistu. Lienee turha pyytää ihmisiä kommentoimaan tähän, josko muillakin on samaa ongelmaa :D
Edit: No näyttää tuo kommentointi muilla toimivan. Itse en pysty edes omaan blogiin tulleita kommentteja lukemaan blogin kautta, en omalta (winXP/sp2, Firefox 3.5.5) enkä isännän koneelta (Vista jotakin / Firefox 3.5.5).
Edit: Well, apparently commenting works for others... I cannot even read the comments on my own blog through the blog, not from my computer (winXP/sp2, Firefox 3.5.5) nor from hubby's comp (Vista something / Firefox 3.5.5). Anyone from NORWAY who can comment? Anyone from Norway with Tele2 bredband who can comment?
Kahteen päivään en ole pystynyt kommentoimaan Blogger-blogeihin. Joka kerta tulee "The connection has timed out" -virheilmo. Voin kyllä lukea samoja blogeja ja niiden syötteitä, mutta kommentointi ei onnistu. Lienee turha pyytää ihmisiä kommentoimaan tähän, josko muillakin on samaa ongelmaa :D
Edit: No näyttää tuo kommentointi muilla toimivan. Itse en pysty edes omaan blogiin tulleita kommentteja lukemaan blogin kautta, en omalta (winXP/sp2, Firefox 3.5.5) enkä isännän koneelta (Vista jotakin / Firefox 3.5.5).
Labels:
life in general
Friday, September 4, 2009
Ylläyspostia!
Ihanaa saada yllätyspostia, varsinkin kun oli kokonaan unohtanut, että sellaista piti olla tuloillaan ;) Jätetään nyt häveliäisyyssyistä mainitsematta mitä ja milloin, mutta kiitos Heli S. ihanaisesta paketista! Lanka oli ihan uusi tuttavuus, kortti oli todella hauska (voi kun olisin tuolla älynnyt käydä vielä kotomaassa asuessani) ja salmiakkisuklaasta katosi heti yksi pötkö parempiin suihin :) Äitee juuri käydessään toi 3 pakettia halvan salmiakkia, 2 pakettia fazun salmiakkisuklaata ja 2 levyäkin vielä - mutta Pätkiksiin en ollut vielä tutustunut :D Mutta siis salmiakki on aina tervetullutta!

Ja Suvi kiittää sinua ja Beaa, kyllä nimittäin tykättiin hiirestä! Koirakin olisi tykännyt, mutta kun sillä on miljoona lelua muutenkin, yritin pitää sen erossa tästä.
Ja koko ajan tätä kirjoittaessa alakerrasta on kuulunut epämääräistä kolinaa, kynsintää ja yleistä kissameteliä, joten ilmeisesti hiiri jaksaa kiinnostaa pidempäänkin :D

Ja Suvi kiittää sinua ja Beaa, kyllä nimittäin tykättiin hiirestä! Koirakin olisi tykännyt, mutta kun sillä on miljoona lelua muutenkin, yritin pitää sen erossa tästä.
Ja koko ajan tätä kirjoittaessa alakerrasta on kuulunut epämääräistä kolinaa, kynsintää ja yleistä kissameteliä, joten ilmeisesti hiiri jaksaa kiinnostaa pidempäänkin :D
Labels:
knitting,
life in general,
Suvi,
swaps
Tuesday, September 1, 2009
Kuin kaksi marjaa...
Kuin kaksi marjaa:
Norjalainen salmiakki, rasvaa liuottava, ihoa ärsyttävä puhdistusaine;
Suomalainen salmiakki, väkevä likööri.

Maassa maan tavalla ;)
Norjalainen salmiakki, rasvaa liuottava, ihoa ärsyttävä puhdistusaine;
Suomalainen salmiakki, väkevä likööri.

Maassa maan tavalla ;)
Labels:
life in general
Sunday, August 23, 2009
New kitty-toys...
Went to Sweden today to "save" in food shopping... One drives 30 minutes from our house to across the border to Svinesund, which is packed full with stores aimed at the Norwegians coming to abuse the cheap Swedish krone (current rate is about 10 nok = 11.73 sek). Anyway, there is this petstore there where we buy cat litter, the price of one 5kg EverClean here is roughly the same or higher than that of 11.5kg across the border. Ended up buying some cheap toys for the kitty as well, but as it seemed, she liked much more the cardboard case for Ramlösa (for non-Swedes, it's carbonated mineral water in cans).
"What am I supposed to do with this, huh?"

"Okay, now THIS is much more fun!"

On another note, there is very little room in my craft den for even a small kitty to lay on the floor...
"What am I supposed to do with this, huh?"

"Okay, now THIS is much more fun!"

On another note, there is very little room in my craft den for even a small kitty to lay on the floor...

Labels:
life in general,
Suvi
Subscribe to:
Posts (Atom)